sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Koti on siellä missä sydän on

Vaikka tuo lause: Koti on siellä missä sydän on, tuntuu välillä niin kliseiseltä, on se aivan totta. Päivä päivältä tykästyn uusiin kotinurkkiini enemmän ja enemmän. Lähi polut ovat jo tuttuja ja muutamaan kertaan tallattuja. Tänään aamulla polkiessani töihin tuntui työmatka entistä lyhyemmältä. Mutkien takaa sukelsi esiin jo tuttuja näkyjä. Vaikka myymätön asunto vielä painaa mieltä, niin viikolla havahduin siihen ajatukseen, että en ainakaan toistaiseksi haluaisi muuttaa takaisin entiseen.Tämä uusi maistuu enemmän.

Vaikka ilo muuttanut asumaan arkeeni ja valo kantaa huolienkin yli, silti ei meidän keski-ikäisten elämästä huolet lopu. Jos niitä eivät aiheuta lapset, niin murhetta tuo oman äidin osa. Äiti on jo ties monennen kerran sairaalassa ja taas kolmannen kerran kaatunut siellä, kasvot taasen mustelmilla. Sydän ei jaksa pitää omaa mammaa enää kotona. Juuri olin koulutuksessa, missä puhuttiin vanhusten sitomisesta ja kuinka suunnitteilla on vanhuksille parempia puolilaitasänkyjä. Äitini joutui sairaalaan nesteturvotusten aiheuttaman jalattomuuden vuoksi ja ei olisi saanut lähteä yksin liikkeelle. Sairaalan olisi pitänyt huolehtia, että laidat ovat ylhäällä, ettei minun itsepäinen mammani olisi yöllä vaan sitkeästi yrittänyt lähteä yksin vessaan. Jo kolmannen kerran äitini kaatui samalla osastolla. Maalaisjärjen käyttö on sallittua. Ammattitaitoisen ihmisen pitää olla rohkea ja uskaltaa tehdä päätöksiä. Siksi olen lukenut lähihoitajaksi, kun meidän mammoista ja papoista pitää välittää ja huolehtia. Kuuden päivän työputken jälkeen pääsen ensi torstaina vihdoin äitiäni katsomaan.

Voimia meille jokaiselle, jolla on huoli läheisestä, isosta tai pienestä. Ilon pisaroita pian alkavaan uuteen viikkoon. Lämpö hellii vielä meitä, nautitaan auringosta ja syksyn väreistä! Kiitos Kirjailijatar, että sait minut näkemään, että syksy on tosiaan täynänsä värejä eikä vain harmaan eri sävyjä(, vaikka nekin ovat kauniita).

11 kommenttia:

  1. Voi miten ihana kuulla, että olet alkanut kotiutumaan ja lähipolutkin ovat tulleet jo tutuiksi. Sen sijaan todella ikävää oli lukea äitisi kuulumisista. Kertakaikkisen ala-arvoista toimintaa! Välittäminen ja huolenpito eivät ole toteutuneet ainakaan äitisi kohdalla. Lähetän sinulle paljon lämpöisiä ajatuksia, voimia ja värejä ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntuu hyvältä viihtyä!
      Torstaina pääsen äitiäni katsomaan ja hän on jo onneksi paremmissa voinneissa.
      Laittaa miettimään tämän yhteiskunnan ratkaisuja!
      Kiitos Ansku ja onnea sinulle opintoihin "tulevana" välittäjänä, jos saan noin sanoa. :)

      Poista
    2. Kiitos paljon! Hoiva-ala on todella kiinnostava ja tuntuu tosi hyvältä ja omalta. Voi, tuohan oli todella kauniisti sanottu, kiitos :)

      Poista
  2. Eikö! :)
    Silläpä alan viihtyä täällä erinomaisesti!
    Onneksi pääsen torstaina mammaa katsomaan. Veli laittoi kuvia faceen ja äiti on onneksi jo virkeämpi. Samalla reissulla käyn hoitamassa asuntoasioita. Kylppäriremppa etenee..
    Kiitos samoin Maria! & Onnea teidän unelmien toteutumiselle! <3

    VastaaPoista
  3. Ps. Nyt on ihana merisumu ulkona. Kaikki harmaan eri sävyt näkyvissä. Harmi, kun on iltahuki edessä..lähtisin kameran kanssa metsästämään näkyjä ;)

    VastaaPoista
  4. Kiitos kauniista kommentista. NIin, syksyyn kuuluvat värit ja harmaus, kummatkin. Ja kummatkin ovat omalla tavallaan kauniita. Mutta sinulla on aivan ihastuttavat kuvat täällä nyt.

    Ja vanhukset hoitokodeissa ja sairaaloissa, heistä minäkin olen todella huolissani. Voisin kirjoittaa vaikka mitä, mutta en nyt lähde tämän enempää paasamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajelin torstaina Jyväskylään ja perjantaina takaisin. Kyllä ruska on nyt kaunis kaikkialla. Kiitos, kaunis on tämä omakin ympäristö.
      Se on nyt meidän ikäisten osa huolehtia omista vanhemmistamme. Surullista on, että hyvät systeemit puretaan!

      Poista
  5. Oi,minkä maiseman sylissä sydämesi on uuden sijan löytänyt,kaunista!
    Syksy on ollut hyväätekevä. Niin lämmin ja täynnä sävyjä,joiden loistosta saa voimaa,kun pysähtyy ja antaa itselleen luvan ihailla. Toivon isällesi keveitä syysaskelia vaikeidenkin asioiden rinnalla. Pidetään läheisistämme huolta. Meillä on vahva turva kantavissa käsissä kuitenkin,niin uskon ja luotan.

    VastaaPoista
  6. Eikö! Luonnosta saan myös voimaa, joka on kantanut vaikeiden päivien yli. "Koivut ovat kantaneet tuskani", kuten joskus aiemmin kirjoitin. Kokemukset ovat herkistäneet näkemään luonnon kauneuden.
    Isäni kuoli sydän infarktiin minun ollessa vielä nuori tyttö. Äitini muutti eläkepäivillä takaisin Suomeen ja on asunut veljen naapurisaarella kaikki nämä vuodet. Isä kuoli uskoen jälleennäkemiseen. Itselleni nuo uskonasiat ovat vaikeita, monesta syystä. Kiitos ajatuksesta ja välittämisestä!

    VastaaPoista
  7. Se siitä tulee, kun kirjoittaa aamukahvilla töihin lähdön alla puhelimen selaimesta, joka arvelee itse tietävänsä sanat paremmin kuin kirjoittaja. Siis toivon OSALLESI, en isällesi, niitä keveitä syysaskeleita.
    Tästä päivästä kuultavaa syyskauneutta vierellesi!

    VastaaPoista
  8. :) Ok! Kiitoksia!
    Samoin toivon sinulle! Itselläni iltavuoro kutsuu :)

    VastaaPoista