Tasan 22 vuotta sitten syntyi toinen poikani Mikko. Mikko tuli maailmaan rauhallisesti sunnuntaina aamupäivällä. Samalla tavalla Mikko lähti tästä maailmasta eräänä kesäiltana 13 vuotta sitten.
Paljonkin voisin hänestä kirjoittaa, kuten muista lapsistanikin. Tänään haluan vain jakaa ensimmäisiä ajatuksiani, joita mieleeni tuli, kun lääkäri kertoi, ettei toivoa enää ole.
Minun pieni enkelini
hänen nauravat kasvonsa
lommolle painuneet poskensa
ripset lepäsivät poskipäillä
nyt niitä ei enää ole
syöpä vei kaiken pois
toivonkin
kirjoitettu 24.5.99
Niin, Mikko oli niitä kauniimpia lapsia joita olen koskaan nähnyt ja iloisimpia. Ihan kuin hän olisi jo syntyessään kuulunut enkeleiden joukkoon...muistaen rakkaudella <3 Päivi-täti
VastaaPoista<3
VastaaPoista