Riittääkö keittiövaaka murtuneiden unelmien mittaamiseen..

Elämää ei voi elää ilman, että läheisten elämä vaikuttaisi itseensä, ajatuksiin ja tunteisiin. Ja mitä läheisimmistä ihmisistä on kysymys, sitä suuremmalla syyllä, koska myös käytännössä asiat muuttuvat.
Yritän saada jonkinlaiseen muottiin spontaanisti syntyneet ajatukseni.. Yritän hahmottaa ajatuksiani itselleni tutulla tavalla eli seuraavan runon muodossa:


Riittääkö keittiövaaka murtuneiden unelmien mittaamiseen

Vein keittiövaa'an kälylle eron jälkeen
riittääkö se punnitsemaan  ajatukset ja tunteet
tuleeko kevyempi vai raskaampi olo kun puolet lähtee
riittääkö mikään punnitsemaan yhteiset kokemukset
mitä painaa 35 vuotta yhteistä avioelämää
mitä painaa 35 vuotta yhteisiä unelmia

Mitataanko haparoivat ensisuudelmat grammoina
entä hikikarpalot, jotka syntyvät käsien haparoidessa toisiaan
puhumattakaan siitä hikikarpaloiden määrästä mikä syntyy, kun kaksi pientä ihmistä saa alkunsa
kuinka monta vaakaa tarvitaan punnitsemaan kaikki muuttolaatikot,
joita yhdessä on kannettu kodista kotiin
ovatko ne olleet nyt kevyempiä pois kantaa

Kuinka monta grammaa painaa sylillinen rakkautta
vai litistyykö se väliin, olemattomiin
kahden ihmisen katsoessa liian läheltä toisiaan
kumpi painaa nyt enemmän
yhdessä jaettu rakkaus
vai se, joka jäi elämän painolastin alle

Riittääkö keittiövaaka murtuneiden unelmien mittaamiseen
kumman unelmat lopulta painoivat enemmän

Veljen kanssa kävimme melomassa ja pohdimme elämän ristiaallokkoa.. Itse koin reissullani olleeni vahvassa ristiaallokossa kuullessani kaksi eri tarinaa, mutta se varmasti oli hyvin pientä verrattuna niihin myrskyihin, jotka hajottivat yhteisen elämän.. Omat pohdintani tuntuvat mihinkään vaakaan riittämättömiltä..