Ilon ja Voiman Vuotta 2015!

 

Hyvää Uutta Vuotta!
Lumista talvea
Hankien hoidetta
Aurinkoista kevättä
Lintujen laulua
Lämpöistä kesää
Sinisiä vesiä
Värikylläistä syksyä
Leppoisia iltoja
ja kykyä nauttia
jokaisesta hetkestä

Kaisa-mummun joulukalenteri 2014

(Tekstit tampereen seurakuntien joulukalenterista, kalenteri käänteisessä järjestyksessä)

Kaikista kirkkain tähti sinun joulusi yllä (olipa osuva)

Miltä hiljaisuus kuulostaa?

Armoa arkeen

Sytytä kynttilä rakkaallesi

Jeesus ja joulupukki- lahjakkaat kaverit

 

Moka päivässä pitää mielen virkeänä

 

Bethelemin tallissa ei turhia siivoiltu

Piparilla paha mieli paranee

Olet kiva

 Kotisohvalla rauha ja jouluruuhkassa hyvä tahto

Kädet ovat sydämen siivet

Joulu- valoa ja lämpöä

Olet manteli jonkun joulupuurossa

Sinä riität, tänäänkin

Eiköhän Jeesus-vauvakin kityssyt välillä

Anna anteeksi

Joulu ei tunne täydellisyyttä

Usko, toivo ja rakasta!

 

Itsenäinen ei ole sama kuin itsepäinen

Kun loppuu tarmo, alkaa armo

Jokainen voi olla avuksi

Pidä parhaat perinteet, tee tilaa uusille

Jokaisessa isossa ihmisessä asuu pieni Joulun lapsi

Pidä tänään itsestäsi

Jouluiloa tänään toivon, olkoon joulusi (haikeudenkin keskellä) lämpöä ja rakkautta täynnään! <3

Kyllä minä niin mieleni pahoitin..

Kyllä minä niin mieleni pahoitan.. onhan tänään sentään lauantai, saunapäivä ja vielä itsenäisyyspäivä! Tuossa tuo hoitaja seisoo ja katsoo minua surullisilla silmillään ja yrittää saada samalla ääneensä hivenen empatiaa. Siinä se kertoo minulle, että vaikka tänään on saunapäivä, en minä pääse saunaan, kun minua huimaa liikaa ja rappusia alas on aivan liian monta. Eikö nyt itsenäisyyspäivänä edes pääsisi saunaan. Ai, hoitaja on liian kiireinen, mutta eikö minulla ole ketään? Hoitaja muistuttaa, että ainoa lapsenlapseni asuu kaukana eikä ehdi juuri käymään, se sama, jolle hoitaja lähtettää kaikki laskuni. Voltarenia sentään antaa tilata kipeisiin hartioihini. Sentään näen ristikoita tehdä. Hoitaja sitä päätti tilata ja päätti, ettei kysy edes lupaa, vaan lasku lähtee suoraan tilille apteekista. Eikö hoitajakaan ehtisi silti mukaan saunaan.  Ei tarvitsisi pestä, kunhan vahtisi, etten kaadu ja tipu lauteilta. Hoitaja kertoo katse nolona, että se saunavuoro on varmaan peruttu jo aikoja sitten ja vielä on monta mummoa ja pappaa hoidettavana. Ai, että vallan 15 asiakasta ehdit illan aikana hoitaa, vaikka on itsenäisyyspäivä!

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Valo ja varjo

Leikin kuvan käsittelyohjelmalla ja sain hieman valoa harmaan keskelle. Näitä kuvia katsellessani tuli mieleen, että useimmat asiat ovat näkökulmasta kiinni, kyky nähdä valoa harmauden keskellä. Näinä harmaina viikkoina on tosiaankin saanut etsiä itsestään kykyä löytää valo ja ilo harmauden keskellä tai kuten siskoni sanoi: nähdä harmaan eri sävyt, sekin vaatii näkökykyä.

Toki on asioita ja tapahtumia, joiden keskellä on melkein mahdotonta nähdä edes harmaan eri sävyt. Itse jouduin tällaiseen tilanteeseen kaiken ilon keskellä ja kumpuavasta ilosta huolimatta, tuntui, että osa sydämestäni murskaantuu. Silloin tarvitaan kanssaihminen näyttämään se valo tai edes ne harmaan eri sävyt. Tilanne vaikuttaa korjaantuvan viikko viikolta ja toivo kajastaa vaalean harmaana taivaan rannassa.

Myös uusi suru on eräällä läheisistäni, joka kasvaa vain kasvamistaan, kunnes musta valtaa maiseman. Pieni toivon kipinä on, että mustaa ei tule, mutta aivan liian pieni. Minun on oltava se kanssaihminen, joka pystyy näyttämään ne harmaan eri sävyt, kuljettava tällä kertaa läpi pimeän valoa kohti. Toivon ja rukoilen, että oma kokemus pimeän läpi kulkemisesta antaisi minulle viisautta! Viisautta olla läsnä oikealla tavalla, viisautta ammentaa voimaa oikeista lähteistä.
Skeptikkona uskalla toivoa monta monta rukousta, hiljaa olen huokaissut ja toivonut, että se pieni toivon kipinä antaisi ihmeen, jota en itse aikanaan saanut!

Maaria Leinosen viisain sanoin toivon voimaa jokaiselle tarvitsevalle:

Tuuli leikkii niityllä
keinuttaa ruohoja
Valot ja varjot kisailevat
vaihtavat taukoamatta paikkaa
tuulen läikyttäessä:
vuoroin varjot voitolla
vuoroin valo
Kuin näissä päivissäni
kuin tässä mielessä
          levottomassa
josta juuri nyt
en saa otetta

Ihana kohtaaminen!

Katseiden sillalla

rakkaus 

ja

ilo

tanssivat 

käsi kädessä

kiitoslaulun

sävelten 

tahdissa

Äidin syli on maailman paras paikka <3

Tuli niin sanomattoman hyvä olo nähdä oma äiti niin onnellisena ja virkeänä. Äitini, joka toisina päivinä ei muista eilisestä mitään ja jonka silmät ovat toisina päivinä kiinni väsymyksestä, oli niin kirkkain silmin meitä vastassa. Veljeni vaimon savolaisella huurmorilla höystetyin sanoin: "tämä on asia, joka ylittää isomummon uutiskynnyksen".

Ilonalle 01.11.2014

                                             Pieneen herkkään käteesi haluan tarttua
                                             näyttää sinulle maailman avaran
                                             kätesi kädessäni turvallisesti kulkien

                                             Haluan näyttää sinulle kukkaniityn
                                             kaikki värisävyt sen

                                             Haluan näyttää aurinkoiset metsäpolut
                                             ohjata pienet jalkasi yli kantojen

                                             Haluan näyttää metsälammen
                                             sadepisarat lumpeen lehdillä
                                             ja veden sinisen

                                             Haluan näyttää tähtitaivaan
                                             kaikki kuviot ja tähtikartat sen

                                             Haluan näyttää lumen valkoisen ja
                                             auringon tanssin hangella keväisen

                                             Haluan näyttää  sinulle luonnon ihmeet
                                             kevään uuden ja lintujen laulun suloisen

                                             Pidä kädestäni kiinni!
                                             Askeleissasi haluan hetken kulkea,
                                             kunnes maailma tahtoo sinut syliinsä sulkea

                                             Silti aina rinnallasi kuljen
                                             Sylini on turvapaikka sinua varten

                                             Rakkaudella Kaisa-mummusi

"Taidan olla taivaassa!"

 

Tänään oli  hyvä päivä töissä. Eräs hersyvällä huumorilla varustettu asiakas tuli rauhallisesti, mutta varmasti, keittiötä kohti makuuhuoneestaan laittaessani hänelle syötävää. Hän pysähtyi ikkunan luo ja katsoessaan syksyistä väriloistoa, tuumasi: "Minun täytyy olla taivaassa, kun on näin kaunista!"

Tähän viisauteen en halua mitään lisätä <3  

Ylpeä mummu!

Pienokainen nukkuu isänsä sylissä 

vahvojen käsivarsien suojassa

hellä käsi silittää pehmeätä poskinukkaa

pieni nenä tuhisee turvallista unta

silmät täynnä rakkautta 

isän katse hyväilee tyttärensä kasvoja

 

Tämä näky odotti minua eilen synnyttäneiden osastolla! Tuoreen mummun sydän tulvi ylpeyttä ja rakkautta <3 . Onnellisempi en voi olla poikani ja miniäni puolesta. Uusi elämän ihme on saanut ihanat vanhemmat ja ihanat vanhemmat ovat saaneet suloisen tyttären!

Loman kohokohtia parin viikon Ruotsin reissulta

Teimme tyttäreni kanssa parin viikon reissun Ruotsiin, toiseen kotimaahani. Reissumme ehdoton kohokohta oli sukutapaaminen kaksine 50-vuotispäivineen. Ensimmäisenä juhlimme siskoni aviomiestä ruotsalaiseen tapaan, mukana myös hänen sukuaan ja ystäviään. Juhlimme myös minun siskoani, sijalla viisi sisarussarjassamme. Ei mikään helppo paikka keskellä isoa perhettä. Monen kokemuksen jälkeen oli iso ilo juhlia hänen kanssaan. Juhlat olivat onnistunut yhdistelmä suomalaista melankoliaa ja hurttia huumoria.

Vietimme viikon lähellä Boråsia Helluntaiseurakunnalta vuokraamassamme leirikeskuksessa. Siellä oli mahdollisuus viettää aikaa monella tavalla. Taidoista huolimatta oli mukava pelata yhdessä lentopalloa, jalkapalloa ja etenkin suomalaista kansallislajia mölkkyä. Äitiämme jäimme kaipaamaan, monenkertaista mölkkypelin voittajaa. Äiti jaksaa kaikesta kuumuudesta huolimatta yllättävän hyvin.

Kameran kanssa tuli välillä oltua valppaanakin. Harvinaisen paljon tuli otettua kuvia, mutta toki kunnioitan toisten yksityisyyttä ja keskityn postaamaan lähinnä ruotsalaista maisema idyllia.

Liikunnan jälkeen oli mukava lämmitellä ruotsalaisessa saunassa. Isolla sakilla tuli kuumakin, vaikka lauteita ei ollut kuin yhdellä tasolla. Ruotsalainen saunassa ei istuttu pohtimassa syntyjä syviä, tunnelma oli pikemmin hilpeän hauska.

Useimpina iltoina istuimme isolla porukalla leirinuotiolla grillaten samalla iltapalaa. Ravitsimme sekä ruumista että sielua. Illan teema syntyi spontaanisti ja välillä hoilasimme suomalaisia kansanlauluja, osittain nuotin vierestä, mutta silti kyyneleet silmäkulmissa. Nuotion loimussa tunnelmat vaihtelivat herkän filosofisista kevyen hilpeisiin, aiheuttaen välillä hersyviä naurunremakoita, samalla ilahduttaen ruotsalaista mökkikansaa, toivon mukaan.

Vaikka olemme samaa perhettä ja sisarussarjaa, olemme silti niin erilaisia, kaikilla omat kokemuksemme, iloineen ja suruineen takanaan. Vaikka elämä on vienyt meitä eri suuntiin, silti oli niin hyvä olla omien rakkaiden keskellä ja tuntea olevansa "kotona". 

Ihana oli pitkästä aikaa päästä myös melomaan ja pitihän se kamerakin ottaa mukaan, vaikkei veden kestävä ollutkaan. Serkukset, joista  toinen oli oma tyttäreni, innostuivat uimaan n. 1 km paluumatkan. Toki hieman yllytettyinä ja pelastusliivit päällä. 

Vierailimme myös sisarusteni kodeissa. Veljeni kesämökiltä löytyi tällainen pieni soppi sille, joka kaipaa omaa rauhaa, vaikka lukuhetken merkeissä. Veljen vaimo pitää sisustamisesta ja sain hetken leikkiä sisustuslehden valokuvaajaa kameran kanssa. Kuvasin monia makoisia yksityiskohtia.

Jos joskus tulee mieleen reissata Ruotsissa, ehdottomasti suosittelen ruotsalaisen maaseudun kirpputoreja. Kaikki oli niin halpaa. Ihmettelinkin, kun veljellä kaikki ateriat tarjoiltiin antiikkiastioista, mutta ovat kuulemma halvempia kuin uudet astiastot. Tyttäreni, puusepän alku, tekikin oman löydön ja osti pienen antiikkipöydän. Leikkimielisessä suunnitelmassamme on matkustaa Ruotsiin ensi kesänä pienen pakun kanssa ja ahmia auto täyteen antiikkia. 

Veljeni kesämökin lähistöltä löytyi useampi historiallinen kohde. Yllä olevissa kuvissa olemme vierailemassa Alpehems Arboretumissa, jonka perusti Gegerfeldt vuosina 1903-1953. Yllä olevalla kärryllä hän raahasi kiviä ympäristöstä ja loi useampia kivirakennelmia, esim. kompostin ja tuolin, jolla istun. Ja tämän hän teki kuulemma öisin normaalin päivätyön ohella.

Matkalla pysähdyimme katsomaan myös pientä taloa, jota oli asustanut 7 henkinen perhe.

Vierailimme myös Åsle Tåssa, kylässä, joka oli perustettu köyhemmälle väestölle. Kuvat tyttären ottamia ja näitäkin löytyy kymmeniä. Kuvia sen enempää selostamatta, suosittelen lämpimästi turisteilemaan myös naapurimaassamme. 

Vanhimman siskon luona pääsimme näkemään miltä elämä, talo ja ympäristö näyttävät  tulipalon jälkeen. Talo oli saanut uudet värit ja uuden sisutuksen. Siskon miehen lämmittämässä toisenlaisessa ruotsalaisessa saunassa, ylälauteella, pohdimme, että miltä elämä maistuu vaikeiden kokemuksien jälkeen. Vaikka palossa ei onneksi kuollut kukaan, monta muistoa kuoli pois ja suru menetetystä on elettävä läpi. Uuden rakentaminen on aina raskasta. Siskoni miehen toinen rakkaus on puutarha ja sen syleilyssä saimme voimaantua ja elpyä useamman myöhään valvotun illan jälkeen. 

Toiseksi viimeisenä päivänä vietimme useamman tunnin Göteborgissa merenrannalla, vain löhöten ja verestäen nuoruuden kesien muistoja. En jaksanut innostua edes kuvamaan, välillä pitää vain saada olla. Parikin siskoistani ilmaisivat kovasti kaipaavansa minua Ruotsiin asumaan, mutta kotini on täällä Suomessa.
Tämän reissun voimaannuttamana jaksan pakata elämäni täällä Helsingissä pakettiin. Olen viettänyt osan kesästä turisteillen Helsigissä työn ohella. Postaan tänne kuvia, kunhan Helsinki-ikävä Tampereella yllättää. Nämä viimeiset päivät täällä pakatessa ovat olleet yllättävän haikeita. Helsingistä on tullut yksi "kotikaupunkini" muiden elämäni "kotikaupunkien" joukkoon. Olenhan juureton kulkija ja sydämeni on siellä missä kotini on. Helsinki yllätti positiivisesti ja vei palan sydämestäni!
Kuumuuden keskeltä herkän haikeita kesätoivotuksia!