tiistai 23. lokakuuta 2012

Nyt minä kerron sinulle

Löysin vanhemman runoni selatessani tallennelevyäni. Tämä on vuosia aiemmin kirjoitettu. Elämä on mennyt eteenpäin ja olen löytänyt uusia asioita elämääni, kiitos nykyisen miesystäväni. Mutta haluan jakaa tämän runon hieman muokattuna, sillä minusta se on kaunis, varsinkin sen alkuosa.

Kun sinä sanoit: kerro minulle,
minun olisi pitänyt kysyä:
mitä sinä haluat kuulla?
Kuulakko?
Kuulakko siitä,
kuinka lapsena juoksin metsäpolkua järven rantaan
hiki iholla sukelsin pinnan alle ihmetellen valon taittumista vedessä
Kuulako siitä,
kuinka makasin pihlajan alla nauttien tuulen vireestä  hiuksissani
ja ihmetellen, kuinka monta punaista marjaa mahtuu yhteen puuhun
Kuulako siitä,
kuinka ihmettelin meren äärettömyyttä, purjehtiessani aavan taivaan alla
Kuulako siitä,
elämän ihmeestä, jonka sain ylpeänä äitinä pitää sylissäni.

Sen sijaan kerroin sinulle
niistä poluista,
joilla tyttönen ei juokse kompuroimatta
kerroin niistä vaikeista päivistä,
jolloin valon peittää varjo.

Nyt minä kerron sinulle:
minä muistan miltä tuntuu,
kun aurinko lämmittää kasvoja
minä muistan sen ilon, jonka tunsin,
kun sinä hymyilit minulle ensi kerran
Nyt minä tiedän miltä tuntuu,
kun varjo väistyy ja
valo valaisee elämäni

4 kommenttia:

  1. Voi miten kaunista ja elämänmakuista. Sinulla on sanoilla koskettamisen ja ilmaisun lahja.

    VastaaPoista
  2. Kiitos Hannah!
    Aina ei ole aikaa kirjoittamiselle eikä sille herkistymiselle, mitä tekstin syntyminen vaatii.
    Muutama pöytälaatikkoruno on syntynyt ja niistäkin suurin osa haikeina/vaikeina aikoina eli kirjoittaminen on minulle tapa purkaa tuntojani. Kuten varmasti monelle.
    Keski-iän kynnyksellä myös pienet, iloa tuottavat asiat herkistävät, arjen normaali monipuolisuus, kuten kuultaa läpi myös sinun teksteistäsi. :)

    VastaaPoista
  3. Kiitos, kun jätit minulle kommentin blogiini. Löysin tieni tänne.

    Luin monta koskettavaa postausta tuolta aiemmin. Toivottavasti jatkat myös runojen kirjoittamista, sillä tämä oli kaunis.

    VastaaPoista
  4. Kiitos Kirjailijatar!
    Tämän blogin pitämisen hienous on siinä, että saa lukea myös muiden textejä, joten kiitos itsellesi!

    VastaaPoista