(https://www.youtube.com/watch?v=z5D4yKZRSu4 Tästä linkistä löytyy tuo kaunis Pentti Rasinkankaan lohduttava laulu! )
Ilo ja suru
suru ja ilo
Ilo ja suru
suru ja ilo
Ovat kuin neljä vuoden aikaa
vaihtelevat vuorotellen
Ilo ja suru
suru ja ilo
Pian on taas Juhannus ja poikani muistot sekoittuvat iloon uudesta. Pieni ilopillerini, ensimmäinen lapsenlapseni, kasvaa päivä päivältä ja tuo suurta iloa lapsen herkällä uteliaisuudella elämää kohtaan. Olisipa setänsä näkemässä tuon riemun. Minua kantaa muisto siitä, kuinka hellästi hän hoivasi pikkusiskoaan.
Syksyn synkimpään aikaan lähti isäni. Niin olisin nähnyt hänen vanhenevan äitini rinnalla ja saavan nauttia lapsistaan ja lasten lapsistaan. Herkin mielin muistelen vain yhteisiä talvisia heinänhakumatkoja, hevosen vetäessä rekeä lumisessa maisemassa, joista sain pikkutyttönä nauttia.
Talven taittuessa jätti veljeni jäähyväiset, ne lopulliset ja lohduttomat. Häntä olisi tarvittu vielä. Niin monta kertaa on ollut ikävä hänen herkkää viisauttaan.
Tänä keväänä kuoli äitini. Elämän normaali kiertokulku voitti sitkeän sydämen. Meitä jäi niin monta lasta, lasten lasta ja lasten lasten lasta häntä kaipaamaan. Kaipauksen määrä on rajaton. Tällä viikolla pesin äidin jäämistöä, peittoja ja lakanoita, jotka nuorimpani saa mukaansa uuteen kotiinsa. Mummon verhot ikkunassa voi tyttäreni kokea olevansa osa sukupolvien ketjua ja meidän suurta sukua.
Ilo ja suru
suru ja ilo
Ne kuuluvat elämään
Joki juoksee niinkuin aina ennenkin..
